Runoja, sanoituksia ja mietteitä.

Itsekeskeisyys

Kukaan ei saa tuntea minua niinkuin itse tunnen.

Ympärilläni on vankkumaton, kova kuori.
Läheisimmätkin ovat kaukana, niin hirvittävän kaukana.

Joku luulee tuntevansa minut, mutta kukaan ei oikeasti tunne.

Olen vahva, vahva ja itsenäinen.
En tarvitse ketään, en voi luottaa keneenkään tosissani.
Olen itse kaikki mitä minulla on, paras ystäväni ja pahin viholliseni.

Silti...
Jossain sisälläni tunnen olevani yksinäinen, ihan yksin,
kaukana kaikesta.

Kukaan ei koskaan voi ymmärtää.

Vihaan ja rakastan itseäni.
Vain itseäni.

< Me, myself and I, eli minä / 09.04.2008 >

Mariska - En mä osaa

Niin monet kerrat oon pettäny itseni
Leikkinyt että mä olisin joku muu
Miksei kukaan tuu
Ja pelasta mua pulasta, opasta oikeelle kadulle,
estä hukkumasta hulluuteen, pahuuteen
Kompastun pohjaan, uppoon, kastun läpimäräks
Ja kun takas astun valon nään, on koke tää
Jäljellä joka vois anteeksi antaa mun pienuuden
Jos löytäisin uuden minuuden
Tai sit ei, anyway-ay-ay-ay-ay...

En mä osaa muuta olla
Vaikka yrittäisin kuinka, ei se onnistu pakolla
En mä pysty muuksi muuttuu
Vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu

Kai mun on elettävä tämän kanssa
Joka peilikuvasta katsoo mua takaisin, on sekaisin
Eiks synnyt, väsyny, mieti mun tekoja
Mussa on aivan liian paljon vikoja
Miksen nää hyvää enää
Mä pelkään, muistan selkää, jota tuijotin
Kunnes sille totuuden otin
Kenen syy, ettei voi hyväksyy
Muuta ku valheet, ruma on kaunista sillon ku sen pystyy peittämään,
heittämään nurkkaan
Oikee oon, arvoton-non-non-non-non-non...

En mä osaa muuta olla
Vaikka yrittäisin kuinka, ei se onnistu pakolla
En mä pysty muuksi muuttuu
Vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu

Leikittäiskö hetken aikaa että mäkin oisin viaton, täysin liaton
Ja syytön etten koskaan olisi ollutkaan tahallani niin julkee
Koitan sulkee silmäni, kulkee eteenpäin katselematta sivuille
Ja toisen mä tahtosin unohtaa, tää tie johtaa vain alas,
Saa se säteitä menneiltä, niiltä piloilta, piikani kiloilta
Miten vois pyyhkii muistot pois...

En mä osaa muuta olla
Vaikka yrittäisin kuinka, ei se onnistu pakolla
En mä pysty muuksi muuttuu
Vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu

En mä osaa-aaa...
En mä jaksa...

Beauty From Pain - Superchic

The lights go out all around me
One last candle to keep out the night
And then the darkness surrounds me
I know i'm alive but i feel like i've died
And all that's left is to accept that it's over
My dreams ran like sand through the fists that i made
I try to keep warm but i just grow colder
I feel like i'm slipping away

After all this has passed, i still will remain
After i've cried my last, there'll be beauty from pain
Though it won't be today,
Someday i'll hope again
And there'll be beauty from pain
You will bring beauty from my pain

My whole world is the pain inside me
The best i can do is just get through the day
When life before is only a memory
I'll wonder why God lets me walk through this place
And though i can't understand why this happened
I know that i will when i look back someday
And see how you've brought beauty from ashes
And made me as gold purified through these flames

After all this has passed, i still will remain
After i've cried my last, there'll be beauty from pain
Though it won't be today,
Someday i'll hope again
And there'll be beauty from pain
You will bring beauty from my pain

Here i am, at the end of me
Tryin to hold to what i can't see
I forgot how to hope
This night's been so long
I cling to Your promise
There will be a dawn

After all this has passed, i still will remain
After i've cried my last, there'll be beauty from pain
Though it won't be today,
Someday i'll hope again
And there'll be beauty from pain
You will bring beauty from my pain

Kertomus anoreksiasta

Mä seisoin yksin mun huoneessa. Mun silmät tuijotti mun vartaloa peilin kiiltävältä pinnalta. Viha ja tuska viilsi mun sydäntä. Mä vihasin itseäni. Mä vihasin olla heikko, mä vihasin mun suunnatonta vartaloa.
Veriset kyyneleet valuivat mun silmistä. Ne täytti mun sydämen, ne täytti mun sielun, ne hukutti mut loputtomaan pimeyteen.
Mut mä vaan olin siinä, yksin ja epätäydellisenä. Mun kuvajainen heijastui peilistä. Se en ollut mä. Mä en voinut olla noin kauhee. Mä olisin halunnut olla kevyt kuin tuulen kuiskaus, kaunis kuin taivaan enkeli, täydellinen kuin ruusu.
Enkelin jäinen henkäys puhalsi jo luitteni läpi. Mut peilistä mua tuijotti kauhea, läski, ruma ilmestys.
Mä seisoin siinä, sain siivet selkääni. Vihdoin, vihdoin mä olin se enkeli, joka mä halusinkin olla. Mä nousin siivilleni ja katosin taivaan sineen.
Mä olin niin kevyt.>

Anoreksiaa V

luurankoja toisensa perään
itseinho ajaa kuolemaan
peili vääristää
lihottaa

minä olen lihava
mutta silti minä kuihdun

kaikki sen näkevät
kukaan ei välitä>

Sielun anoreksia

Kun nälkiinnyn, tunnen eläväni.
Tunnustelen luitani pimeässä,
huudan ilman ääntä.
Vieraat kasvot peilissä, kylmä lasipinta.
Kuristava tunne sisälläni, olen orjana omassa valtakunnassani.
Turha koskettaa, turha sanoa olen elävä kuollut, sairas, lähden pois...

<Nargath/syomishairioliitto.fi>

henkinen kuolema, hidas itsemurha...
Turha valittaa, turhempi huutaa, turha kertoa, ketä kuuntelee?
Kosketan itseäni, näen valot kun tunnen ruumiin.
Se on pieni, kipinöi.
Iho vasten omaa ihoa.
Käsi vasten luuta.
Sormista häviää tunto, paleltaa.
Selkä vasten seinää, valo silmissä.
Suonet, luut ja jänteet, kaikki loistaa.
Olen kaikki mutten anna mitään.
En tunne, en ajattele, kuihdun...
Kukaan ei näe, kukaan ei huomaa.
Tunnen vartaloni liikkeet, ruumiini huudot.
Vartalo on vankila, kalterini ovat näkymättömät.
Pienet rihmat pitävät minua pinnalla, kylmä vesi kietoo kasvoni, ne tunkevat suuhun, vatsaan, kurkkuun, ne tukehduttavat minut. pienet eläimet.

HAITUVAKUKKA

Haluan haituvan keveyden
tuulessa leijuvan vapauden
irti ruumiini kahleista
lihani ruman painosta

Haluan näkymättömän kauneuden
peilistä lävitse kuvastuen
tunteeni tuikkivan tuollapäin
jossain minuuden rajamain

Silti sieluni huutaa
huomathan
täällä kurkistan minä
hunnun all

Silmä parit katselevat vartaloani
Tunnen häpeää
Yritän hymyillä
Kukaan ei siihen vastaa
Tunnen olevani kelvoton

Olen kaunis
sisältä

Olen hento
ulkoa

Olen kelvoton
teille

Milloin olisin vain sopiva
Ehkä huomenna
Milloin huomaatte minut
Huomenna, jos herään vielä

Musiikki on ruokani
Laihuus elämäni
Minulla ei ole enää muuta

Saanko jo parantua
Saanko jo kuoriutua
Saanko jo olla perhonen teille?